1. Geisha on hyvin perso ruualle
Mikä tahansa pussi joka rapisee, pitää tutkia läpikotaisin jos löytyisi jotain hippuistakaan ruokaa muistuttavaa. Nurmikolle juoksee aina ensimmäisenä, ja lenkkeillessä vähänväliä poni tykkää käydä maistamassa ruohon antimia. Jostain syystä mun puhelinkin on päätynyt ponin "syö nämä" -listalle.
2. Geisha on hyvin seurankipeä ja tarvitsee kavereitaan melkein kokoajan.
Tämän olen varmaan sanonutkin monia kertoja aikaisemminkin. Keikun muuton jälkeen poni on ollut miltei erottamaton laumansa kanssa, joten alkuaikoina ei edes pystytty olemaan tallissa yksinämme ilman ponin pystyynhyppimisiä ja muita protesteja. Pikkuhiljaa ollaan oltu nyt vihdoin yksin tallissa ja kävelty hieman yksinämme, ja ponikin oppii pikkuhiljaa, ettei yksinolo aina tarkoita että kaverit lähtisi lopullisesti pois.
3. Ikäänsä nähden poni on vielä oikea energiapommi
Geisha täyttää ensivuonna 29, muttei sitä uskoisi sen luonteesta. Poni voi olla ensin rauhallisena kentän laidalla, ja seuraavassa sekunnissa juosta ympäri kenttää takapäätä heitellen ja muutoin riehuen. Jokaisella lenkillä ponin pitää jostain syystä jolkotella mun edessä vähänväliä, tai mun vieressä. Laitumelle menokin on aina yhtä V75 menoa, jolloin saakin vain yrittää pysytellä perässä.
4. Geisha stressaantuu helposti
Jos poni jää pitkäksi ajaksi yksin, tai mennään ponin "rajan" ulkopuolelle, se stressaantuu todella nopeasti. Myös uudet pelottavat tilanteet saavat luonnollisesti ponin hieman stressaamaan, mutta käsittäessään homman nimen se rentoutuu. Mutta yksinolosta ei olla vielä päästy kokonaan, niinkuin sanoinkin. Poni ilmaisee stressinsä kiertämällä kehää mun ympärillä, polkemalla jalkaa ja loppuenlopuksi pystyynhyppimisillä.
5. Huonoina päivinä poni ei ole mielyttävällä päällä
Sen huomaa jo heti tallille mentäessä miltei, onko ponilla hyvä vai huono päivä. Hyvinä päivinä se seisoo rauhallisesti, odottaa vuoroaan mentäessä jonnekkin ja toimii kuin mallioppilas. Huonoina päivinään poni ilmaisee sen olemalla hieman kärsimätön, kokoajan sähläämällä ja heittelemässä jokaista kinttuaan ilmaan. Näinä päivinä me tyydytään joko kiertämään kenttää muutamakerta tai välillä vain hoitoon, vaikka sekin tuntuu olevan niin hankalaa. Mutta aina huonoista päivistä selvitään.
6. Ponilla on tapana lähteä välillä "käsistä"
Keikku saa omia spurttejaan välillä. Viimekerta oli kun lähdettiin aamulla tarhailemaan, ja poni niin olisi halunnut päästä ensin karsinasta pois. Tultiinkin vähän vauhdilla karsinasta tarhaan ulos. Lenkeillä myös välillä tuntee narunpäässä kun poni pian syöksähtää - usein tosin nurmikolle vain.
7. Poni vaatii astetta kokeneen käsittelijän
Vaikka Keikku on hellyttävä ja kiltti, piilee siinä se pieni shettiksen itsepäisyys, jonka takia ei välttämättä aivan aloittelijat selvisi ponin kanssa. Joinain päivinä tuntuu, että ponin voisi vain antaa jollekkin tahansa ei-hevostelijalle käsiteltäväksi, mutta seuraavassa sekunnissa poni onkin heittämässä takapäätä ilmaan ja tekemässä kaikenmaailman temppujaan. Kasvaessa itse ponin kanssa oppisin tuntemaan sen ihmeellisiä metkuja, enkä vieläkään tiedä todellakaan niitä kaikkia, joten aina saa olla hieman varovainen, että mitä se tälläkertaa keksii.
8. Keikulla on yksi jälkeläinen, Anttilan Charmtroll "Viku"
Viku asuu myöskin samalla tallilla, joka varmasti on useimmalle teistä tuttukin jo. Tuo pieni pippurinen shettispoju on yhtä hellyttävä kuin äitinsä!
 |
| Viku |
9. Poni on mukava lenkkeilykaveri
Parasta lenkkeilyseuraa mitä minulla ainakin on ollut (Caron lisäksi). Kävellään usein maastoreittejä mitä ihmeellisimmissä paikoissa, ja hölkkäillään vähät väliä ja poni tulee vierellä kokoajan. Poni viihtyy hyvin maastoillessa ja tutkiessa uutta ympäristöä.
10. Loppuenlopuksi poni on kuitenkin mitä parhain poni opettamaan.
Kaikkien metkujen ja tapahtumien kautta olen oppinut niin paljon poneista, mitä en osaa sanoin kuvailla. En ikinä ole ratsastushistoriassani tavannut yhtä opettavaista eläintä, kuin tämän pienen mötikän. Enkä sitä osaisi sanoin kiittää tästä kaikesta, ja siitä mitä poni tulee vielä opettamaan minulle.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti