Keikku

ANTTILAN GEISHA

SHETLANNINPONITAMMA

PÄÄTÄHUIMAAVAT 108CM KORKEA

YLPEÄ ELÄKELÄINEN 29-VUODEN IÄSSÄ

TUPSAHTANUT MAAILMAAN 17.06.1986 ANTTILAN TALLILLA

KASVATTAJANA ELLA ANTTILA

OMISTAJANA THOMAS F.

Toimittanut vuokraponin virkaa vuodesta 2008 eteenpäin.

Harjakopan tutkiminen on ehdottomasti mielenkiintoisinta hoitotilanteessa. Paikallaan poni malttaa toki seistä, ainakin hetken. Useimmiten seisoo hoitopaikallakin turpa hoitopakissa etsimässä pientäkin namua tai haistelemassa harjojaan. Myös kaikki purkit ja muut härpäkkeet on pakko tutkia läpikotaisin ja loppuenlopuksi kaataa, kuten pakkikin. Poni on erimieltä aina kavioiden putsauksesta ja mielellään vaihtaa rennoman asennon ja nojailee hoitajaa vasten kun toinen yrittää puhkua epätoivoisesti jalkaa nousemaan. Pienellä vänkäyksellä toki nostaa sen, jos vain vaivautuu. 

Varustaminen käy suhteellisen helposti. Toki on niitäkin päiviä, jolloin suitsiessa poni tökkäisee turvan maahan ja yrittää lähteä rynnien karkuun, mutta harvoin.

Oikea duracell pupu maastoillessa. Välillä on Keikun mielestä pakko ottaa spurtteja jolloin sitä mennään eikä meinata! Rakastaa kävellä maastoja tutkiessa ja varsinkin haistella ja maistella ojien nurmea läheltäkin. Kentällä pyöriminen käy usein jossain vaiheessa hyvin tylsäksi ja osoittaa sen vähän hidastelemalla ja 'onko pakko, oikeesti' -asenteella. Ympyrällä juoksemista poni ei oikein ymmärrä, varsinkaan jos sitä yksin pitäisi kierää. Vapaana tykkää mennä kurkkimaan aina kentän vieressä olevaa nurmikkoa, mutta pienellä hätistyksellä voi hieman näyttää upeita juoksuaskeliaan ja omia spurttejaan. Kaikin puolin aivan ihana maasta käsin puuhattava, paitsi jos jää yksin kentälle. Tällöin sen näytetään olemalla nyrpeä, nostamalla hieman takapäätä tai vaikka etupäätäkin ja ottamalla rynnimisspurtteja. 

Keikku on erittäin kiintyväinen laumaansa. Tämän vuoksi ei viihdy yksinään miltei ollenkaan, tallissa sietää olla yksikseen. Antaa yleensä erittäin helposti kiinni, tai juoksee karkuun - tai vaihtoehtoisesti vastaankin, jos hyvällä tuulella on, ja jos namia löytyy. Tulee myös laitumelle tai tarhaan harvinaisen reippaasti tepastellen, eikä oikein malta odottaa että portti saadaan auki. Keksii myös kaikki mahdolliset temput tulla aitojen ali (kyllä, todistettu homma.), läpi tai vaikka ylikin.

Vaikka poni on kovin itsepäinen ja vanhus, se silti on yksi suurimmista ja ihanimmista asioista elämässäni. Keikun ansiosta olen oppinut päivä päivältä lisää hevosista sekä ponista itsestään, ja tulen oppimaan. Keikku on näyttänyt hyvin selkeästi millainen sen on huonoina päivinä ja millainen hyvinä. Miltä tuntuu kun noinkin suuri ja itsepäinen otus luottaa takaisin. Sen kanssa olen oppinut melkein enemmän tavoilleni talleilla kuin itse ratsastuskoulussa. Huonoistakin päivistä ollaan selvitty ja pohjilta noustu, ja hetkeäkään en vaihtaisi. Pähkinänkuoressa - Parhain poni päällä maan.

Lisää kuvateksti